Kirjanmerkit

Mittaa ja leikkaa paperista iso suorakaiteen muotoinen pala, joka tulee olemaan kirjanmerkin pohja. Itse taisin leikata 3,5 cm x 18 cm kokoisen punaisen palan, johon leikkasin toiseen päähän hapsut, joihin punotaan paperiliuskoja. Leikkasin hapsut niin, että jokainen oli 5 mm leveä, eli merkkiin tuli seitsemän hapsua. Leikkasin oransseja ja keltaisia suikaleita niin, että niiden leveys on 5 mm (eli sama kuin hapsujen) ja pituus hieman alle 5 cm. Tämä pituus mahdollistaa sen, että suikaleiden päät voi kääntää pohjapaperin taakse ja liimata kiinni.

Ensimmäisessä kuvassa näkyy valmiit osat. Toisessa kuvassa näkyy, miten suikale pujotellaan aina joka toisen hapsun yli ja joka toisen hapsun ali. Työnnä suikaleet kiinni ensin paperiin ja sitten toisiinsa, jolloin punoksesta tulee siisti ja tiivis. Kolmannessa kuvassa on tilanne, jossa kaikki suikaleet on pujoteltu työhön. Suikaleita voi laittaa enemmän tai vähemmän ja lopulta pitkiä hapsuja voi leikata lyhyemmiksi, jos haluaa. Neljännessä kuvassa suikaleiden päät on taitettu punaisen paperin taakse ja liimattu kiinni. Viidennessä kuvassa on tilanne, että punainen paperi punottuine suikaleineen on liimattu oranssiin pohjaan, jotta työ saa hieman lisäväriä ja nyt lisäliimauksen myötä pysyy paremmin kasassa ja näyttää siistiltä myös takaa.



Toisessa kuvasarjassa näkyy hieman erilaisia kirjanmerkkejä lisää. Ensimmäisessä kuvan merkissä on käytetty samaa tekniikka, kuin ensimmäisessä ohjeessa, mutta nyt paperi on 4,5 cm leveä, jolloin tulikin yhdeksän hapsua ja nyt myös niiden päät on käännetty taakse ja liimattu, niin hapsuja ei jäänyt lainkaan näkyviin. Loput esimerkit näyttävät, miten voi hyödyntää valmiita tarroja, piirtää jonkun kirjoista tutun hahmon tai jotain lukijalle tärkeään harrastukseen liittyvää. Koristeluun suhteen voi toimia aivan mielensä mukaan, voi piirtää, käyttää tarroja, liimata valmiita kuvia, kirjoittaa tekstejä tai leikata papereihin erilaisia reunoja tai muotoja.

Äitienpäiväkortteja

Ohessa on muutamia helppoja ja melko nopeita kortti-ohjeita, joita soveltamalla voi askarrella seuraavan kaltaisia onnittelukortteja:





 



 
Yksinkertainen ja helppo kikka saada kauniita kukkia on liimata useampi kukan muotoinen paperi hieman limittäin toistensa päälle. Oheisessa kuvasarjassa näkyy ensin kolme kukkapohjaa. Voit tussilla piirtää lähelle lehden reunaa viivan, niin terälehdet myöhemmin korostuvat. Päällimmäiseen kukkaan voit tussilla tehdä keskelle pisteitä tai liimata erivärisestä paperista pienen ympyrän, jolloin syntyy mielikuva emistä. Liimaa kukat limittäin toistensa päälle, kuten kuvassa kolme, jolloin kukka onkin jo valmis. Ja sitten vain sijoittamaan kukka tai kukat haluttuun korttipohjaan.

Seuravaksi toinen esimerkki vielä samalla idealla, mutta muutamalla pienellä muutoksella. Tässä esimerkissä on käytetty kahta eriväristä paperia niin, että joka toinen kerros on erivärinen ja  lisäksi päällimmäinen kukan osa on pienempi, kuin kaksi alimmaista. Korttipohjalle on sommiteltu ueampi kukka ja kiinnitys on tehty erilailla kuin edellisessä kortissa. Kukan osat on kiinnitetty toisiinsa ja lopulta korttipohjaan "tarratassuilla", jollainen näkyy kuvasarjan viimeisessä kuvassa yhden kukan vierellä. Tarratassut ovat yleensä 1 - 3 milliä paksuja ja niillä pystyy helposti ja siististi kiinnittämään papereita toisiinsa, jolloin lisäksi kerroksellisuus korostuu, kun papereiden välissä on ilmaa.
 

Seuraavan kortin ulkoasu perustuu erilaisiin materiaaleihin. Ensin on paperille piirretty mekon ääriviivat, joiden mukaan mekko leikataan irti. Ota jotain läpikuultavaa materiaalia, kuten ohutta paperia tai kangasta ja leikkaa tästä hieman mekon helmaa suurempi pala. Leikkaa jostain nyöristä tai nauhasta ihan pieni pala, josta tulee mekkoon vyötärönauha. Helmaan tai mekkoon voi lisäksi liimata erilaisia koristekuvioita tai kimalteita.


Seuraavan kortin kukka on hieman erilainen, kuin yleensä askrteluissa. Alussa näkyy suikaleet, joista tulee kukan keskus ja terälehdet. Toisessa kuvassa näkyy, miten keskus on pyöritelty tiiviiksi ympyräksi ja liimattu kiinni. Terälehdetkin pyöritellään ensin tiiviisti, mutta pyöritelty rulla päästetään hieman löysälle ja muutama viimeinen kierros hyvinkin löysälle, jolloin sormin painelemalla voi muovata terävän terälehden muodon. Liimaa aina suikaleen pää rullatun osan kylkeen, ettei rulla avaudu. Mitä paksumpia suikaleita olet käyttänyt, sitä korkeampi kukasta tulee. Yleensä olen ERi KEEPERiä vastaan, kun tavallisesti sitä käytettäessä liimaa on kaikkialla muualla enemmän kuin itse työssä, mutta tässä liimauksessa se on ihan paikallaan, ellei välttämätön. Laita pieni tippa liimaa rullan toiselle puolelle ja paina varovasti korttipohjaan. Anna liimauksen kuivua ja käsittele korttia myöhemminkin varoen, koska siinä on nuo korkeat kohdat, jotka voivat osua johonkin.

Seuraava esimerkki on nopea ja yksinkertainen tapa tehdä kukka, jos jaksaa leikellä saksilla tarkkaan. Piirrä harpilla tai muotilla ympyrä, jonka sisään piirrät spiraalin kohti keskustaa. Spiraalin viiva toimii ohjeena, jonka molemmin puolin leikataan aaltoilevasti aina keskustaan asti. On siis käytännössä leikattava ohut aaltoileva nauha pois viivaa myötäillen. Jos leikkaa vain kerran, ei lopputulokseen tule rakoa eri kukan "kierrosten" välille. Leikkaa aaltoileva reuna myös kukan ulkoreunalle. Levitä liimaa sille puolelle paperia, johon olet spiraalin piirtänyt ja liimaa korttipohjaan. Näin ei haittaa, vaikka viivoja olisi jäänyt näkyviin. Lisäksi voit liimata valmiiksi pari lehteä korttipohjaan.


Jos ei kukan askartelu innosta, niin äskeisestä lähtötilanteesta voi jatkaa myös toisenlaiseen lopputulokseen. Piirrä harpilla tai muotilla ympyrä, mutta jätä yhteen kohtaan aukko otsatöyhtöä varten. Piirrä töyhtö ja pyrstö käsin, jonka jälkeen vahvista tussilla kaikkia ääriviivoja. Leikkaa valkoisesta paperista linnun vatsa ja liimaa pohjaan. Nokan tein niin, että leikkasin oranssista paperista yhden palan, jonka päälle liimasin pienen valkoisen kolmion ja viivat on tehty jälleen tussilla. Silmissä sama juttu, eli leikkasin valkoisesta paperista pohjan, johon tussilla piirsi ääriviivat. Viimeisenä voit kokeilla erilaisia kulmakarvoja, että oikea koko ja ilme löytyvät. Kulmakarvat leikkasin mustasta kartongista ja pupillit piirsin tussilla. Lopuksi voit liimata valmiin linnun korttipohjaan.

Lasimaalaus (paperista)

Muistui mieleen vanha askartelutapa, jota itse on aikanaan koulussa tehnyt, mutta ei ole enää viime vuosina törmännyt, eli lasimaalaukset paperista.

Työhön tarvitaan kaksi kartonkia tai paksumpaa paperiarkkia ja näiden väliin liimattavia erivärisiä silkkipapereita. Ensimmäisessä esimerkissä olen suunnitellut lopullisen ulkoasun suoraan tummalle paperille. Vaikka piirtäisi vahingossa väärin tai sotkisi pyyhekumilla, ei se haittaa, koska tämän suunnittelupuolen voi lopulta kääntää työn sisäpuolelle. Kun suunnitelma on valmis, leikataan paperiin aukot niihin kohtiin, joihin tulee silkkipaperia. Kun leikkaus on suoritettu, käytetään leikattua paperia muottina ja piirretään sitä apuna käyttäen uusi samanlainen piirros ja leikataan siihen vastaavat aukot.

Seuraavaksi otat toisen tekemistäsi kehyksistä ja otat sen puolen esille, johon olet suunnitellut ja jossa näkyy mahdolliset kynät jäljet. Leikkaa silkkipaperista oikean kokoisia paloja, jotta ne peittävät haluamasi aukon/aukot. Tärkeää on leikata aukkoja isompia paloja, ettei ilmarakoja jää näkyviin ja jotta sinulla on mahdollisuus liimata paperit kiinni. Toisessa kuvasarjassa näkyy ensin miltä työ näyttää edestä. Toisessa kuvassa näkyy sama tilanne takaa päin. (Kuten huomaat, voi käyttää isompia silkkipaperin paloja, jolloin yhdellä paperilla värittää useamman aukon, jos samaa väriä on vierekkäisissä ikkunoissa). Tämän jälkeen levität liimaa kehyksiin ja ikkunoiden reunamiin, mutta varo silkkipapereita, jonka jälkeen asetat toisen tekemäsi kehyksen tähän päälle. Viimeisessä kuvassa työ on kuvattu takaa päin, eli lopulta työ näyttää samalta molempiin suuntiin ja sen voi asettaa ikkunaan.

Seuraavassa kuvasarjassa on esitetty tiivistettynä eri työ ja samat työvaiheet, mutta sillä erolla, että suunnittelin ensin toiselle paperille. Piirsin suurimman osan vapaalla kädellä, jolloin työ on mielestäni elävämmän näköinen. Tässä versiossa joutuu leikkaamaan yhteensä kolme paperia, eli suunnitelupaperin ja kahdet kehykset. Tämä esimerkki esittää paremmin, että lasimaalaukseen voi hakea esitttävyyttä, mutta on huomioitava riittävän suuret rajat, jotta liimaus yhä onnistuu. Kyseinen esimerkki on tehty A4-kokoiselle paperille, niin paikoin rajat menivät jo vähän liian ohuiksi, jolloin leikkaus oli hankalampaa ja silkkipapereiden liimaus suorastaan vaikeaa :)

Lopuksi vielä vinkki alun suunnitteluun. Itse käytin erillistä paperia, jolla sain tehtyä työn kaarista symmetriset. Taitoin paperin pituussuunnassa kahtia ja piirsin erilaisia kokeiluja kaaren taipumiselle. Kun leikkaat viivaa pitkin ja avaat taitoksesi, on sinulla nyt symmetrinen paperi, jota voit käyttää apuna varsinainen työn tekemiseen, etkä joudu taivuttelemaan niitä papereita.

Samalla tavalla voit tehdä myös värikkäämpiä töitä, kuten esimerkiksi värikkäillä papereilla kukkia, punaisilla papereilla erilaisia joulutonttuja tai vaikka keltaisilla pääsiäistipuja.

VANHA PERGAMENTTI

Vanhan näköisen pergamentin tekeminen on helppo ja nopea askartelu, jos ei kuivumista laske mukaan. Esittelen tässä rinnakkain pari erilaista ideaa, johon itse ajattelin, että tällaista vanhan käärön lookkia voisi käyttää.

Molemmat oheiset esimerkit, ovat tavallisia kopiopapereita, joihin olen lasertulostimella tulostanut halutun aiheen. Toinen papereista tulee siis olemaa vanha aarrekartta ja toinen hieman poikkeava äitienpäiväkortti. Huomioi jo kuvaa tai tekstiä tehdessä, että reunoihin on riittävästi marginaalia.








Mitä työvaiheisiin tulee, niin ne ovat sangen yksinkertaiset. Ensimmäisenä paperi tulee rytistää miltei palloksi. Tarkoitus siis puristella ja  mytätä, jolloin tulos on kuluneemman oloinen, eikä taitella. Kun avaat myttypallon taas kokonaiseksi paperiarkiksi, niin huomioi, että myös reunat ovat kuluneet, sillä ne helposti jäävät huonommin rypytetyksi.

Kun olet riittävästi rypistellyt paperia, revi käsin jokaisesta reunasta suikale pois. Voit tehdä pienin ottein melko suoran reunan tai ronskimmin ottein kunnolla revityn reunuksen. Pienet repeämätkään eivät haittaa.
 

Kun olet tyytyväinen ryppyihin ja reunoihin, voit siirtyä tämän työn salaiseen aseeseen, eli teepussiin. Suojaa työskentelyalusta jollain ja käytä märkää teepussia paperin käsittelyyn. Muista käsitellä paperi molemmin puolin, sillä jos käsittelee vain toiselta puolelta, käsittelemättömälle puolelle jää helposti valkoisia laikkuja.













Vasemman puoleinen on aarrekartta, jossa kuvassa on käsitelty jo toinenkin puoli. Kartassa käytin vähemmän vettä ja käytin teepussia "sienenä", jolla taputtelin paperia.

Onnittelukortissa sen sijaan käytin runsaasti vettä, käytin teepussia kuten sivellintä ja käsittelin paperin nopeasti. Tässä vaiheessa aarrekartta näytti omaan silmääni paremmalta.

Viimeisessä kuvassa näkyy työt kuivumisen jälkeen. Kuivumisen jälkeen ei onnistuneemman tavan sanominen ollutkaan enää niin selvä. Luulen, että seuraavan vanhan pergamentin teen kohtuullisella veden määrällä, jolloin väri tulee olemaan kenties jotain tässä esitettyjen väliltä. Laikut onnittelukortissa johtuvat siitä, kun puristin teepussista enemmän teetä paperille, jolla yritin aikaansaada vaihteluvuutta pintaan, mutta nyt noin vaalessa taustassa ne näyttävät melkein enemmän lialta.

Oman tahdon mukaan, kartan voi taitella pullon suulle tai tekstipohjaiseen pergamenttiin voisi sopia käärölle rullaaminen ja juhlava nauha. Tai ehkä alareunaan "sinetin" leimaaminen kolikolla ja steariinilla?